Seos
Myös: Metalliseos, Seosmetalli
Seos on metalliseos, joka koostuu päämetallista ja yhdestä tai useammasta lisämetallista (seosmetallista) ja jolla on tarkoituksellisesti muutetut fysikaaliset tai kemialliset ominaisuudet.
Seos syntyy, kun vähintään kaksi metallista alkuainetta sulatetaan yhteen. Jalometallialalla perusmetalli – kulta, hopea, platina tai palladium – on aina pääosa; lisämetallit määräävät värin, kovuuden, työstettävyyden ja korroosionkestävyyden. Pitoisuus ilmaisee, kuinka suuri osuus kokonaispainosta on puhdasta jalometallia – ilmaistuna tuhannesosina (promilleina) tai karaatteina.
Miksi jalometallia seostetaan?
Puhdas kulta (999,9 ‰) on hyvin pehmeää ja koruihin lähes soveltumatonta. Seostamalla voidaan:
- Kovuutta ja hankauksenkestävyyttä lisätä (tärkeää sormuksissa ja rannekoruissa)
- Väriä ohjata tarkoituksellisesti – kupari tuottaa punakultaa, palladium tai nikkeli tuottaa valkokultaa
- Sulamispistettä mukauttaa (olennaista valimotyöstössä)
- Kustannuksia alentaa – matalampi jalometalliosuus pienentää materiaaliarvoa
Tyypilliset kultaseokset yhteenvetona
| Nimitys | Pitoisuus | Karaatti | Tyypilliset lisämetallit |
|---|---|---|---|
| Puhdas kulta | 999 ‰ | 24 kt | – |
| 916 kulta | 916 ‰ | 22 kt | Kupari |
| 750 kulta | 750 ‰ | 18 kt | Cu, Ag, Pd, Ni |
| 585 kulta | 585 ‰ | 14 kt | Cu, Ag, Zn |
| 375 kulta | 375 ‰ | 9 kt | Cu, Ag, Zn |
| 333 kulta | 333 ‰ | 8 kt | Cu, Ag, Zn |
Hopeaseokset
Myös hopeaa seostetaan lähes aina. Tunnetuin esimerkki on sterlinghopea, jossa on 925 ‰ hopeaa ja 75 ‰ kuparia – standardi, joka on ollut voimassa keskiajalta lähtien kolikoille ja ruokailuvälineille. Muita yleisiä pitoisuuksia:
- 835 hopea – klassinen aterinhopea
- 800 hopea – usein vanhemmassa kolikko- ja pöytähopeassa
- 958 hopea (Britannia) – erittäin puhdas hopea, ennen kaikkea brittiläisille kolikoille
Materiaaliarvon laskenta
Seoksen sulatusarvo saadaan puhdaspainosta:
Puhdaspaino = Bruttopaino × (Pitoisuus ÷ 1000)
Sulatusarvo = Puhdaspaino × ajankohtainen spot-hinta per gramma
Sulatusarvolaskurilla tämä arvo saadaan nopeasti selville kullalle, hopealle ja muille metalleille. Kultalaskuri huomioi tällöin automaattisesti syötetyn pitoisuuden.
Valkokulta – erityinen ryhmä
Valkokulta on kultaseos, joka saa hopeanhohtoisen värin palladiumin tai nikkelin lisäyksellä. Koska keltainen sävy usein vielä kuultaa läpi, valkokultaesineet rodioidaan usein – päällystetään ohuella rodiumkerroksella, joka tuottaa luonteenomaisen korkeakiillon. Tämä kerros kuluu ja se on ajoittain uusittava.
Seosten tunnistaminen ja tarkistus
Pitoisuusleima koruesineissä kertoo koostumuksesta. Suomessa ja EU:ssa ilmoitus tuhannesosina on tavallinen (esim. "585" 14 karaatin kullalle). Röntgenfluoresenssianalyysi (XRF) mahdollistaa rikkomattoman, tarkan seoskoostumuksen määrityksen – tärkeää romukullan ostossa.
Lyhyesti muistiin
Seokset tekevät jalometalleista vasta käytännössä toimivia: ne ohjaavat väriä, kovuutta ja työstettävyyttä, kun taas pitoisuus määrittää sitovasti todellisen jalometalliosuuden – ja siten substanssiarvon. Korujen ja harkkojen ostossa tai myynnissä kannattaa aina katsoa leimaa ja promilleilmoitusta.