333 kulta (8 karaattia)
Myös: 8 karaatin kulta, 8kt, 333/1000, kahdeksankaraattinen kulta
333 kulta on kultaseos, jonka pitoisuus on 333 tuhannesosaa (33,3 %) ja joka vastaa karaattipainoa 8 karaattia. Sitä käytetään erityisesti koruteollisuudessa.
333 kulta – arkikielessä myös 8 karaatin kulta – sisältää tuhatta painoyksikköä kohti tasan 333 osaa puhdasta kultaa. Tämä vastaa pitoisuutta 33,3 % ja on siten monissa maissa alin seos, jota vielä saa kutsua "kullaksi". Loput noin 66,7 % koostuvat seosmetalleista, tyypillisesti kuparista, hopeasta ja sinkistä, jotka määräävät kovuuden, värin ja työstettävyyden.
Miten karaattiluku muodostuu
Karaattiasteikko jakaa kultapitoisuuden 24 yhtä suureen osaan. 8 karaattia tarkoittaa, että 24 osasta tasan 8 osaa on puhdasta kultaa:
Pitoisuus = (karaatti / 24) × 1000 ‰
8 / 24 × 1000 = 333,33 ‰
Sulatusarvolaskuri laskee tämän pitoisuuden perusteella automaattisesti kappaleen ajantasaisen materiaaliarvon.
Koostumus ja värivaihtoehdot
Seosmetallien valinnalla syntyy erilaisia ulkoisia ilmiasuja:
| Väri | Kultaosuus | Tärkeimmät lisäaineet |
|---|---|---|
| Keltakulta 333 | 33,3 % | Kupari + hopea |
| Punakulta 333 | 33,3 % | Suuri kupariosuus |
| Valkokulta 333 | 33,3 % | Hopea, sinkki, nikkeli |
Valkokulta 333 sisältää usein vielä nikkeliä, mikä voi aiheuttaa allergioita herkille henkilöille. EU:ssa nikkeliasetus asettaa raja-arvot tuotteille, jotka ovat pitkäaikaisessa ihokosketuksessa.
Käyttökohteet
333 kultaa käytetään pääasiassa seuraavilla aloilla:
- Muoti- ja arkikorut: sormukset, ketjut ja rannerenkaat alemmassa hintaluokassa
- Lastenkorut: suuri seososuus tekee siitä kestävää
- Itä-Euroopan markkinat: Puolassa, Tšekissä ja Venäjällä 333 kulta oli historiallisesti hyvin yleistä
- Romukulta ja palakulta: vanhemmat korut entisen DDR:n ajalta tai itäblokista kantavat usein tätä seosta
Sulatusarvon laskeminen
Materiaaliarvo saadaan ajantasaisesta kullan hinnasta ja puhdaspainosta:
Sulatusarvo = paino (g) × 0,333 × kullan hinta (€/g)
Esimerkki: 333-kultasormus, jonka paino on 4 g, kullan hinnan ollessa 85 €/g:
4 g × 0,333 × 85 €/g = 113,22 €
Tämä on puhdas materiaaliarvo ilman kauppiaan katetta. Ajantasaisiin laskelmiin on käytettävissä sulatusarvolaskuri.
Vertailu muihin kultaseoksiin
Toisin kuin 585 kulta (14 karaattia) tai 750 kulta (18 karaattia), 333 kullassa on selvästi pienempi kultapitoisuus. Tämä vaikuttaa suoraan ostohintaan: gramma 333 kultaa sisältää vain 0,333 g puhdasta kultaa, kun taas gramma 585 kultaa antaa jo 0,585 g.
Kultalaskuri laskee ajantasaisen materiaaliarvon päivän kullan hinnan ja kulloisenkin pitoisuuden perusteella.
Merkinnät ja leimat
Kultakorut on merkittävä lakisääteisellä leimalla. Leiman "333" on oltava hyvin näkyvissä korussa. Jos leima puuttuu, pitoisuus voidaan määrittää happotestillä tai röntgenfluoresenssianalyysillä.
Verotukselliset huomiot
333 kultakorun osto on Suomessa arvonlisäveron alaista (25,5 %), sillä 333 kulta ei ole arvonlisäverosta vapautettua sijoituskultaa. Verovapaus koskee ainoastaan kultaharkkoja ja -kolikoita, joiden pitoisuus on vähintään 995 ‰ (kolikoilla 900 ‰).
Yksityishenkilön luovutusvoitto verotetaan Suomessa pääomatulona (30 % 30 000 euroon asti, 34 % ylittävältä osalta). Toisin kuin Saksassa (§ 23 EStG), omistusaikaan perustuvaa verovapautta ei ole. Kalenterivuoden luovutukset ovat kuitenkin verovapaita, jos yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1 000 euroa. Tämä ei ole veroneuvontaa; yksittäistapauksessa kannattaa kääntyä Verohallinnon (vero.fi) tai veroneuvojan puoleen.
Lyhyesti
333 kulta 33,3 %:n pitoisuudellaan on edullisin kultaseos, jota vielä markkinoidaan "kultana". Ostettaessa tai sulatettaessa sulatusarvolaskuri tarjoaa nopean ja tarkan suuntaviivan arvonmääritykseen.