375 kulta (9 karaattia)
Myös: 9 karaattia, 9ct, 9K, 375/1000
375 kulta tarkoittaa kultaseosta, jonka pitoisuus on 375 tuhannesosaa (37,5 %). Se tunnetaan anglosaksisessa maailmassa 9 karaatin kultana ja sitä käytetään ennen kaikkea koruissa.
375 kulta — tunnetaan myös nimellä 9 karaatin kulta tai lyhyesti 9ct — sisältää seosgrammaa kohti tasan 0,375 grammaa puhdasta kultaa. Loput koostuvat kuparista, hopeasta, sinkistä tai muista metalleista, jotka määräävät korun värin, kovuuden ja työstöominaisuudet. Sulatusarvolaskurilla 375-kappaleen materiaaliarvon voi laskea sekunnilleen päivän kullan hinnan mukaan.
Pitoisuus ja karaattiasteikko
Karaattiasteikko jakaa kultaseoksen painon 24 yhtä suureen osaan. 9 karaattia tarkoittaa, että 9 osaa 24:stä on puhdasta kultaa:
Pitoisuus = (karaatti / 24) × 1000
= (9 / 24) × 1000
= 375 ‰
Verrattuna muihin yleisiin seoksiin näkyy, kuinka eri tavoin kultaosuudet vaihtelevat:
| Seos | Karaatti | Pitoisuus | Kultaosuus |
|---|---|---|---|
| 333 kulta | 8 karaattia | 333 ‰ | 33,3 % |
| 375 kulta | 9 karaattia | 375 ‰ | 37,5 % |
| 585 kulta | 14 karaattia | 585 ‰ | 58,5 % |
| 750 kulta | 18 karaattia | 750 ‰ | 75,0 % |
| 916 kulta | 22 karaattia | 916 ‰ | 91,6 % |
| Puhdas kulta | 24 karaattia | 999 ‰ | 99,9 % |
Seoksen koostumus ja värit
Koska 375 kulta koostuu 62,5-prosenttisesti lisämetalleista, niillä on huomattava vaikutus väriin ja ominaisuuksiin:
- Keltakulta 375: kupari ja hopea tasapainoisessa suhteessa; lämpimämpi, hieman punertavampi sävy kuin 585 keltakullalla.
- Punakulta 375: suuri kupariosuus (usein > 50 % kokonaisseoksesta); voimakkaan punertava väri, erityisen kestävä.
- Valkokulta 375: nikkeli tai palladium vaalentajana; työstön jälkeen usein rodioitu tummumisen hidastamiseksi.
Suuri epäjalometalliosuus tekee 375 kullasta alttiimman tummumiselle ja hapettumiselle kuin korkeakaraattisemmat seokset, mutta lisää samalla naarmuuntumiskestävyyttä — etu arkikoruille.
Levinneisyys ja leimaus
9 karaatin kulta on levinnyt ennen kaikkea Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Venäjällä ja osissa Lähi-itää sekä Intiassa. Britannian Assay Officet leimaavat 9-karaattiset kappaleet luvulla 375 sekä virallisella tunnuksella (ankkuri Birminghamille, leopardinpää Lontoolle). Venäjällä leima 375 on niin ikään lakisääteinen.
EU:ssa kultakorut on leimattava metrisellä pitoisuudella, jos niitä markkinoidaan "kultana". Puuttuva tai lukukelvoton leima on ensimmäinen varoitusmerkki romukultaa ostettaessa.
Sulatusarvo ja osto
375-kappaleen sulatusarvo saadaan suoraan ajantasaisesta kullan spot-hinnasta:
Sulatusarvo (€/g) = kullan hinta (€/g) × 0,375
Kun haluaa myydä vanhoja koruja, hammaskultaa tai perittyjä 9 karaatin kappaleita, ostaja maksaa tyypillisesti 70–90 % laskennallisesta sulatusarvosta — kauppiaasta ja kappalekoosta riippuen. Ostohintalaskuri näyttää realistisen vaihteluvälin. Myös 9-karaattisille hammaskullan dentaaliseoksille laskuri soveltuu.
Verotukselliset huomiot
375 kulta ei ole Suomessa arvonlisäverosta vapautettua sijoituskultaa — siihen pitoisuuden on oltava vähintään 995 ‰. Korut ja romukulta 9 karaatissa ovat kauppiaalta ostettaessa yleisen arvonlisäverokannan (25,5 %) tai marginaaliverotuksen alaisia. Yksityishenkilön luovutusvoitto verotetaan pääomatulona (30 % / 34 %); toisin kuin Saksassa, omistusaikaan perustuvaa verovapautta ei ole. Verovapaa kuitenkin, jos verovuoden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1 000 euroa. Huomautus: tämä ei ole vero- eikä sijoitusneuvontaa — ota yksittäistapauksessa yhteyttä Verohallintoon (vero.fi) tai veroneuvojaan.
Lyhyesti
375 kulta (9 karaattia) on kestävä, edullinen kultaseos, jonka puhdaskultaosuus on 37,5 % ja joka on levinnyt erityisesti anglosaksisilla korumarkkinoilla. Kun haluaa tietää kappaleen materiaaliarvon, sen saa selville nopeasti kultalaskurilla tai sulatusarvolaskurilla.