916 kulta (22 karaattia)

916 kulta – tunnetaan myös nimellä 22 karaatin kulta – sisältää 916,6 tuhannesosaa puhdasta kultaa, siis tasan 22 osaa mahdollisista 24:stä. Loput 8,33 % koostuvat seosmetalleista, tyypillisesti hopeasta, kuparista tai molempien yhdistelmästä. Näin 916 kulta asettuu puhtausasteikolla suositun 750 kullan (18 karaattia) ja lähes puhtaan puhtaan kullan (999) väliin. Ajantasainen kullan hinta muodostaa aina laskentaperustan tämän pitoisuuden materiaaliarvolle.

Pitoisuus ja karaattilaskenta

Karaattijärjestelmä jakaa kultapitoisuuden 24 yhtä suureen osaan. 22 karaattia tarkoittaa:

Pitoisuus = 22 ÷ 24 × 1000 = 916,6 ‰

Leimauksessa esiintyy siksi leimaluku 916 tai 916.6. Kun haluaa selvittää 916-kultakappaleen tarkan materiaaliarvon, sen voi tehdä sulatusarvolaskurilla – tämä huomioi painon, pitoisuuden ja ajantasaisen spot-hinnan automaattisesti.

Seos ja ominaisuudet

8,33 % lisämetalleja antaa 916 kullalle selvästi paremmat mekaaniset ominaisuudet kuin puhtaalle kullalle (999,9):

Korkean kultaosuuden ansiosta 916 kulta säilyttää luonteenomaisen, kylläisen keltakullanvärin – se on selvästi kultaisempi kuin 585 kulta (14 karaattia) ja osoittaa tuskin poikkeamia värisävyssä tai kiillossa.

Tyypilliset käyttökohteet

916 kultaa käytetään ennen kaikkea kolmella alueella:

1. Bullion-kolikot – eteläafrikkalainen Krugerrand, brittiläinen Sovereign ja amerikkalainen American Eagle (kulta) lyödään 916 kullasta. Nämä kolikot ovat maailmanlaajuisesti sijoitusklassikkoja.
2. Korut – erityisesti Intiassa, Lähi-idässä ja osissa Kaakkois-Aasiaa 22 karaatin kulta on suosituin standardi hääkoruille ja kultakorulle arvon säilyttäjänä.
3. Historialliset käyttörahat – monet 1800-luvun ja 1900-luvun alun suurista kultakolikoista, kuten brittiläinen Sovereign ja US-kultakolikot (Double Eagle, Eagle), lyötiin 22 karaatissa. Saksan keisarikunnan kolikot sen sijaan laskettiin liikkeeseen 900 kullassa (21,6 karaattia).

916 kulta sijoitusmuotona

Kolikot kuten Krugerrand 916 kullasta kuuluvat maailman vaihdetuimpiin sijoituskultakolikoihin. Koska kolikon paino on standardoitu puhdaspainopitoisuuden mukaan (esim. 1 troy-unssi puhdasta kultaa), 1 unssin Krugerrand-kolikko painaa todellisuudessa hieman troy-unssia enemmän – nimittäin n. 33,93 g bruttopaino, joka sisältää 91,66 % kultaa, mikä antaa täsmälleen 1 troy-unssin (31,1035 g) kultaa.

Verokohtelusta: Suomessa sijoituskullalla (mukaan lukien 916-pitoisuuden hyväksytyt kultakolikot) käytävä kauppa on arvonlisäverosta vapautettu (EU:n arvonlisäverodirektiivi 2006/112/EY art. 346–347). Yksityismyynnin luovutusvoitto verotetaan pääomatulona (30 % 30 000 euroon asti, 34 % ylittävältä osalta); toisin kuin Saksassa, omistusaikaan perustuvaa verovapautta ei ole. Voitto on kuitenkin verovapaa, jos verovuoden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1 000 euroa. Huomautus: tämä ei ole vero- eikä sijoitusneuvontaa – ota konkreettisissa kysymyksissä yhteyttä Verohallintoon (vero.fi) tai veroneuvojaan.

Ero muihin pitoisuuksiin

Minkä tahansa eri pitoisuuksien kultamäärien ajantasaisen arvon voit vertailla suoraan kultalaskurilla tai ostohintalaskurilla.

Lyhyesti

916 kulta (22 karaattia) yhdistää erittäin korkean 91,66 %:n kultapitoisuuden vankkaan arkikäyttöön – se on maailman merkittävimpien bullion-kolikoiden suosima materiaali ja pysyy pitoisuutensa ansiosta selvästi erotettavissa edullisemmista seoksista.