Valkokullan metallit
Myös: Valkaisijat, Valkaisumetallit (kulta)
Valkokullan metalleiksi kutsutaan niitä jalometalleja, jotka antavat kullalle hopeisen valkoisen värin, kun niitä käytetään seoskumppaneina – ennen kaikkea palladiumia, platinaa ja nikkeliä.
Valkokullan metallit ovat seoskumppaneita, jotka antavat jalometallille kullalle sen tunnusomaisen hopeisen valkoisen värin. Koska puhdas kulta (puhdas kulta 999) on luonnostaan syvänkeltaista, siihen seostetaan tarkoituksellisesti metalleja, jotka neutraloivat tämän keltasävyn optisesti tai peittävät sen kokonaan. Valkaisijan valinnasta riippuen syntyy seoksia, joilla on hyvin erilaisia ominaisuuksia – sekä teknisesti että yhteensopivuuden ja hinnan suhteen.
Tärkeimmät valkokullan metallit yleiskatsauksena
| Metalli | Vaikutus | Tyypillinen osuus | Erityispiirre |
|---|---|---|---|
| Palladium | vahvasti valkaiseva | 5–15 % | hypoallergeeninen, arvokas |
| Platina | valkaiseva | jopa 10 % | erittäin kova, kallis |
| Nikkeli | vahvasti valkaiseva | 8–20 % | edullinen, mutta allergisoiva |
| Hopea | vaalentava | 10–25 % | lievä keltainen jäännössävy |
Palladium on nykyään ensisijainen valkaisija korkealaatuisiin korumateriaaleihin. Se on platinaryhmän metalli, hypoallergeeninen ja antaa 750-valkokullalle (18 karaattia) luonnollisen valkoisuuden ilman että rodiointi olisi ehdottoman välttämätöntä. Pd-valkokulta sisältää tyypillisesti 5–15 % palladiumia muiden seosmetallien kuten hopean tai kuparin ohella.
Platina valkaisijana synnyttää niin ikään hyvin vaalean, allergeenittoman seoksen, mutta on korkean hintansa vuoksi harvinaisempi. Useammin platinaa käytetään itsenäisenä korumetallina puhtaissa seoksissa (950 Pt).
Nikkeli oli 1990-luvulle asti yleisin valkaisija. EU:n nikkelidirektiivistä (direktiivi 94/27/EY, jatkettu REACH-asetuksessa) lähtien nikkelipitoisuudet koruissa ovat tiukasti rajoitettuja, koska nikkeli aiheuttaa usein kosketusallergioita. Vanhempi valkokulta sisältää siksi usein vielä nikkeliä – tunnistettavissa voimakkaammasta keltasävystä rodioinnin kulumisen jälkeen.
Rodiointi pinnansuojana
Useimmat valkokultakorut saavat päätteeksi rodioinnin – galvaanisesti levitetyn kerroksen rodiumia (0,1–0,5 µm). Rodium on platinaryhmän metalli, erittäin kova ja korroosionkestävä, ja vahvistaa valkoista ulkonäköä huomattavasti. Vuosien käytön jälkeen kerros kuluu ja paljastaa perusseoksen lievän keltasävyn; kunnostus kultasepällä on tällöin tavallista.
Hinta ja markkinamerkitys
Palladiumin hinta ja platinan hinta vaikuttavat suoraan valkokultaseosten omakustannushintaan. Nousevat palladiumin hinnat – kuten vuosien 2016 ja 2022 välillä – voivat saada valmistajat siirtymään nikkeliin tai korkeampiin hopeaosuuksiin. Valkokultakappaleen sulatusarvo ei siksi johdu pelkästään kultaosuudesta, vaan koko seoksen koostumuksesta.
Huomautus: Lausunnot valkokultaseosten verotuksellisesta käsittelystä tai tuottonäkymistä eivät ole vero- tai sijoitusneuvontaa.
Lyhyesti muistiin
Valkokulta syntyy palladiumin, platinan tai nikkelin tarkoituksellisella lisäämisellä puhtaaseen kultaan; valkaisijan valinta määrää seoksen värin, yhteensopivuuden ja hinnan. Päätteeksi tehtävä rodiointi tuottaa tunnusomaisen korkeakiillon ja suojaa pintaa.