20 markan kultakolikko
Myös: Kaisermark, Zwanzigmark, Kultamarkka
20 markan kultakolikko on Saksan keisarikunnan (1871–1915) käyttöraha 900 promillen kullasta, jonka puhdaspaino on 7,168 grammaa. Sitä pidetään sijoituskultana ja se on ostettaessa arvonlisäveroton.
20 markan kultakolikko oli Saksan keisarikunnan merkittävin kullasta lyöty käyttöraha. Valtakunnan perustamisen (1871) ja kultamarkan yhtenäisvaluutaksi käyttöönoton jälkeen kahdenkymmenen markan kolikot lyötiin vuoden 1873 rahalain mukaan. Ne toimivat täysarvoisena maksuvälineenä ja muodostivat Saksan kultakannan selkärangan.
Tekniset tiedot ja pitoisuus
Kaikilla 20 markan kolikoilla on samat lakisääteiset mitat: 7,965 gramman bruttopaino ja pitoisuus 900/1000 (niin sanottu crown gold) antavat puhdaspainoksi 7,168 grammaa puhdasta kultaa. Halkaisija on 22,5 mm.
Puhdaspaino = bruttopaino × pitoisuus
7,168 g = 7,965 g × 0,900
Ajantasaisen sulatusarvon voit laskea suoraan puhdaspainosta ja päivän kullan hinnasta.
Lyöntivaltiot ja kuva-aiheet
Keisarikunnassa yksittäisillä valtioilla oli rahanlyöntioikeus. Hallitsevan Preussin ohella Baijeri, Saksi, Württemberg, Baden, Hampuri, Hessen ja muut valtiot löivät omia 20 markan kolikoitaan – tunnistettavissa erilaisista hallitsijamuotokuvista ja vaakunoista. Yhteinen taustapuolen aihe oli aina valtakunnankotka nimellisarvoineen. Kunkin rahapajan lyöntimerkit (A, B, D, E, F, G, J) auttavat kolikon kohdentamisessa.
| Valtio | Rahapaja | Lyöntimerkki |
|---|---|---|
| Preussi | Berliini | A |
| Baijeri | München | D |
| Saksi | Dresden/Muldenhütten | E |
| Württemberg | Stuttgart | F |
| Baden | Karlsruhe | G |
| Hampuri | Hampuri | J |
Verotus ja markkinamerkitys tänään
20 markan kultakolikko luetaan sijoituskullaksi: se täyttää kaikki edellytykset – pitoisuus vähintään 900/1000, lyöty vuoden 1800 jälkeen, oli Saksan keisarikunnassa laillinen maksuväline, eikä myyntihinta yleensä ylitä materiaaliarvoa yli 80 prosentilla. Euroopan komissio luetteloi keisarikunnan kolikot vuosittaisessa sijoituskultaluettelossaan. Näin ollen osto on arvonlisäveroton (EU:n arvonlisäverodirektiivi 2006/112/EY art. 346–347). Suomessa yksityishenkilön luovutusvoitto verotetaan pääomatulona (30 % 30 000 euroon asti, 34 % ylittävältä osalta); kalenterivuoden luovutukset ovat verovapaita, jos yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1 000 euroa. Toisin kuin Saksassa (§ 23 EStG), Suomessa ei ole omistusaikaan perustuvaa verovapautta.
Numismaattisesti arvokkaat kappaleet – kuten harvinaiset vuosikerrat, koelyönnit tai pienten rahapajojen variantit – voivat saavuttaa huomattavan lisähinnan sulatusarvon yli ja menettävät tällöin sijoituskultastatuksen (lisähinta yli 80 %). Tällaisia kappaleita ostettaessa kannattaa selvittää hinnat. Tavallisten kuntoluokkien lisähinta on yleensä selvästi tämän alle.
Aitouden varmistamiseksi suositellaan kolikon painon tarkistusta ja aitouden tarkistusta tiheyden määrityksellä, sillä volframiväärennöksiä esiintyy historiallisissa kolikoissa.
Huomautus: Tämä ei ole vero- eikä sijoitusneuvontaa. Verotukselliset yksittäiskysymykset – erityisesti keräilykappaleiden osalta – selvittää veroneuvoja.
Lyhyesti
20 markan kultakolikko yhdistää historiallisen keräilyarvon selkeästi mitattavaan 7,168 gramman puhdaskullan materiaaliarvoon ja pysyy siten yhtenä helpoimmin lähestyttävistä aloituskolikoista sijoittajille, jotka haluavat yhdistää historiallisen ja fyysisen kullan.