Kultamarkka / keisarikunnan kolikot
Myös: keisarikunnan kultakolikko, wilhelmiininen kultakolikko, valtakunnan kultakolikko
Saksan keisarikunnan kultakolikot (1871–1915), lyöty 900 kullasta (crown gold), nykyään lain mukaan sijoituskultana verovapaita.
Kultamarkka tarkoittaa kultakolikoita, jotka Saksan keisarikunta löi vuosina 1871–1915 yhtenäisen vuoden 1873 kolikkolain mukaan. Valtakunnan perustamisen myötä kultamarkka korvasi Saksan yksittäisvaltioiden siihen asti hajanaisen kolikkosekamelskan ja loi ensimmäistä kertaa yhteisen, kultaan perustuvan valuutan. Se, joka nykyään ostaa tai myy keisarikunnan kolikoita, hankkii samalla paitsi historiaa myös verovapaata sijoituskultaa EU:n arvonlisäverosäännösten mielessä.
Kolikkonimellisarvot ja tekniset tiedot
Keisarikunta löi kultakolikoita kolmena nimellisarvona: 5, 10 ja 20 markkaa. 20 markan kolikko on levinnein ja sijoittajalle merkityksellisin versio.
| Nimellisarvo | Bruttopaino | Puhdaspaino | Halkaisija | Pitoisuus |
|---|---|---|---|---|
| 5 markkaa | 1,991 g | 1,792 g | 17,0 mm | 900/1000 |
| 10 markkaa | 3,982 g | 3,584 g | 19,5 mm | 900/1000 |
| 20 markkaa | 7,965 g | 7,168 g | 22,5 mm | 900/1000 |
Kaikki nimellisarvot ovat 900 kultaa (crown gold) – seosta, jossa on 90 % puhdasta kultaa ja 10 % kuparia ja joka antaa kolikolle kierrossa tarvittavan kovuuden. Kolikkosi sulatusarvon lasket kätevästi sulatusarvolaskurilla.
Puhdaspainon laskeminen
Puhdaspaino saadaan suoraan bruttopainosta ja pitoisuudesta:
Puhdaspaino = bruttopaino × pitoisuus
Esimerkki 20 markkaa: 7,965 g × 0,900 = 7,168 g puhdasta kultaa
Käytä kolikon painon tarkistusta verrataksesi kolikkosi painoa ohjearvoon – yli 0,1 g:n poikkeamat voivat viitata väärennöksiin tai voimakkaaseen kulumiseen.
Liikkeeseenlaskijoiden monimuotoisuus
Koska keisarikunta koostui yksittäisvaltioista, eri rahapajat löivät kolikoita keisarille ja maaruhtinaille: Berliini (A), München (D), Muldenhütten (E), Stuttgart (F), Karlsruhe (G), Hampuri (J) sekä muutamia nykyään olemattomia pajoja. Lyöntimerkki (rahapajan kirjain) sijaitsee kääntöpuolella kotkan alla. Harvinaisemmat lyöntikirjaimet saavuttavat numismaattisilla markkinoilla toisinaan selvästi korkeammat lisähinnat.
Sijoitusmerkitys ja verotus
Keisarikunnan kultakolikot täyttävät EU:n sijoituskullan kriteerit: pitoisuus vähintään 900/1000 ja lyöty vuoden 1800 jälkeen. Ne ovat siksi vapautettuja arvonlisäverosta. Suomessa yksityishenkilön luovutusvoitto verotetaan pääomatulona (30 % 30 000 euroon asti, 34 % ylittävältä osalta). Toisin kuin Saksassa (Saksan § 23 EStG), omistusaikaan perustuvaa verovapautta ei ole; voitto on kuitenkin verovapaa, jos verovuoden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1 000 euroa. Tämä huomautus ei korvaa vero- eikä sijoitusneuvontaa.
Aitouden ja kunnon tarkistus
Korkean kulta-arvon vuoksi väärennöksiä esiintyy. Vakiintuneita tarkistusmenetelmiä ovat painon ja halkaisijan tarkistus sekä äänitesti. Lisäohjeita tarjoaa kolikon aitouden tarkistus. Keräilijälle säilyvyysaste (ss, vz, stgl.) ratkaisee hinnan; sijoittajalle merkitsee ensisijaisesti kullan hinta ja sisältyvä puhdaspaino.
Lyhyesti muistiin
Keisarikunnan kultakolikot yhdistävät numismaattisen keräilyarvon 7,168 g puhtaan kullan substanssiarvoon (20 markkaa) ja ovat klassinen, verotuksellisesti edullinen fyysisen kullan muoto – ihanteellinen sijoittajalle, joka haluaa yhdistää perinteen ja arvon säilyttämisen yhdessä kappaleessa.