Lehtikulta
Myös: Kultalehti, Lehtimetalli (kulta)
Ohuiksi lehdiksi taottua tai valssattua kultaa, jota käytetään kultauksissa, taidekäsityössä ja elintarvikkeiden valmistuksessa.
Lehtikulta syntyy mekaanisen valssauksen tai perinteisen kullanlyönnin käsityön kautta: kultaharkko valssataan ensin hienoksi nauhaksi, sitten pergamentti- tai muovikerrosten välissä useiden tuhansien vasaraniskujen avulla se venytetään ohuiksi lehdiksi. Tuloksena on kalvo, jonka paksuus on tyypillisesti 0,07–0,15 mikrometriä – ohuempi kuin ihmisen ihosolu. Tämän mahdollistaa kullan poikkeuksellinen sitkeys: kaikista metalleista sitä voidaan taota ja venyttää pisimmälle repeämättä.
Pitoisuus ja lajit
Kaupallista lehtikultaa tarjotaan eri karaattiluokissa:
| Nimitys | Karaatti | Pitoisuus | Värisävy |
|---|---|---|---|
| Aito kulta (transfer) | 23–24 kt | 958–999 ‰ | Kylläisen keltainen |
| Dukaattikulta | 23,5 kt | ~979 ‰ | Lämpimän keltainen |
| 22-karaatti | 22 kt | 916 ‰ | Hieman vihertävä |
| Valkokultalehti | 12–18 kt | 500–750 ‰ | Hopeanvalkoinen |
Elintarvikkeisiin (konvehdit, pralinet, juomat) sallitaan yksinomaan lehtikulta, jolla on lisäaineluokitus E 175 – vähintään 22 karaattia (916 ‰), nikkelitön ja lyijytön. Ajantasainen kullan hinta vaikuttaa suoraan materiaalikustannuksiin, sillä jo muutama gramma antaa huomattavan pinta-alan.
Valmistus: kullanlyönti
Perinteinen kullanlyönnin käsityö jakautuu kolmeen vaiheeseen:
- Esivalssaus – harkko ohennetaan koneellisesti noin 0,1 mm nauhapaksuuteen.
- Kutšiointi – nauhapalat asetetaan nahkojen väliin ja lyödään käsin tai koneellisesti välipaksuuteen.
- Hienolyönti – toisessa nipussa lehdet lyödään lopulliseen paksuuteen ja leikataan 80 × 80 mm:n kokoon.
Pinta-alan saanto (likiarvo):
1 g Au × (1 / tiheys 19,32 g/cm³) × (1 / paksuus 0,00001 cm) ≈ 0,5 m²
(paksuus 0,00001 cm = 0,1 µm, tyypillinen käsintaottu tavara)
Käyttöalueet
- Kultaus taulunkehyksiin, veistoksiin, kirkkojen varusteisiin ja arkkitehtuurin yksityiskohtiin
- Kirjoitus- ja kirjankultaus (kirjansidonta, kyltit, lasinkultaus)
- Kulinariikka – E 175 pralineissa, digestiiveissä ja jälkiruoissa
- Lääketiede/kosmetiikka – kasvonaamiot, satunnaisesti haavapeitteet (pienen kultapitoisuuden antimikrobinen vaikutus)
- Elektroniikka – ultraohuet kontaktipinnoitteet erikoissovelluksissa
Suoran materiaaliarvon voi selvittää milloin tahansa kultalaskurilla tai sulatusarvolaskurilla – merkityksellistä esimerkiksi kullattujen esineiden ostossa, joiden kultaosuus on minimaalinen.
Erottelu: aito kulta vs. jäljitelmä
"Lyöntimetalli" tai "epäaito lehtikulta" messinki- tai kupari-sinkki-seoksista näyttää samankaltaiselta, mutta tummuu ja on selvästi edullisempaa. Erottelu tapahtuu pitoisuusleiman avulla, irtolehdillä happotestillä tai kultatestilaitteella.
Lyhyesti
Lehtikulta yhdistää tuhansia vuosia vanhan käsityöperinteen moderniin teollisuussovellukseen. Laatua ja hintaa ratkaisevat pitoisuus ja paksuus – molemmat määräävät, soveltuuko lehti hienoihin kultauksiin, elintarvikkeisiin vai teknisiin tarkoituksiin.